Marraskuu 24.

”Mikään ei vaikuta heidän tottumukseensa - ei sairaus, ei rakkaudesta ja ihmissuhteista luopuminen, ei kaiken maallisen hyvän menettäminen, ei oman arvokkuuden romuttuminen, eikä kuolemanpelko. Tarve on niin armoton.”

- Dr. Gabor Matè

​

Gabor Mate on kirjoittanut kirjan "In The Realm Of Hungry Ghosts" (Ei julkaistu suomeksi, mutta karkea käännös nimestä voisi olla: "Ahnaiden aaveiden vallassa"). Kirjassa Gabor Mate haastaa ajatuksen jonka mukaan riippuvuussairaus on valinta.

​

Tämä yleisesti hyväksytty valintateorian malli sisältää ajatuksen siitä, että mikäli addiktit tekevät tietoisen moraalisen valinnan, yhteiskunta ei ole tästä vastuussa. Maten kirja haastaa myös sen yleisen rikosoikeudellisen oletuksen, että addikteja tulee rangaista heidän päihteiden käytöstään.

Onko tässä järkeä? Valitsevatko ihmiset todella riippuvuuden, eristäytymisen ja jopa ennenaikaisen kuoleman? Psyykkisen sairauden ja itsetuhoisen riippuvuuden taustalla on ristiriitoja ja kärsimystä joita riippuvuuden aiheuttaneella toiminnalla yritetään hoitaa.

Kysymys ei siis ole: Miksi riippuvuus, vaan miksi nämä tuskat.

​

Opiaattiriippuvaiset lääkitsevät itseään ja tämä toimii samoin kuin se, kuinka lääketiede pyrkii vähentämään kärsimyksiä. Järkyttäville kokemuksille altistuneille sotilaille annetaan morfiinia jotta he eivät saisi traumaperäistä stressihäiriötä. Sairaaloissa vastuulliset lääkärit antavat potilaille opiaatteja hoitaakseen kipuja. Päihtyneisyys voidaan määritellä tilaksi, jossa henkilö ei tunne tuskaa. Addiktit lääkitsevät usein kipujaan, masennustaan, suruaan ja järkytystään.

He eivät ehkä tunnista omaa järkkynyttä tilaansa ja he eivät kykene ilmaisemaan tai ymmärtämään huonoa vointiaan, mutta he pyrkivät päihteiden avulla väistelemään oireitaan.

​

Tohtori Silkworthin kirjoittama "Lääkärin mielipide" vuoden 1939 Ison Kirjan painoksessa oli valaiseva ja pitää paikkansa edelleen. Kriitikot AA:n sisällä pitävät parempana myöhempien painoksien muita vaihtoehtoisia, mahdollisesti sopivampia näkemyksiä AA:n jåsenille. Kaikella kunnioituksella Tohtori Silkworthia kohtaan, paljon muutakin on tullut esiin. Olemme löytäneet jotakin tervehenkistä ja aitoa. ==Emme kai ole lopettaneet uuden etsintää samalla innolla? Ei ole epäkunniottavaa meitä ennen toimineita kohtaan, jos osoitamme vastaavaa rohkeutta etsiessämme uusia keinoja toipumiseen ja tavoittelemme pidemmälle.==

​

• Pidänkö muita addikteja heikkoina? 

• Pystynkö näkemään oman aiemman riippuvuuteni oireet? 

• Lääkitsinkö tuolloin kipujani?