"AA:n ensimmäisinä vuosina lähes tuhosin koko yhteisön lähes tiedostamattomalla vihamielisyydelläni. Jumalan, sellaisena kuin sen itse käsitin, piti kelvata kaikille. Joskus vihamielisyyteni oli hienovaraista mutta joskus hyvin julmaa. Joka tapauksessa se oli vahingollista - jopa kohtalokasta - monille uskonnottomille... Vielä nykyäänkin huomaan saarnaavani samaa rajoittavaa hokemaa: Tee niin kuin minä teen, usko kuten minä uskon - tai muuten...!"

- Bill W. AA Grapewine, huhtikuu 1961 

​

​

Tunnetussa Merriam-Webster sanakirjassa termi "kiihkoilija" määritellään seuraavasti: kiihkoilija on henkilö, joka itsepäisesti ja suvaitsemattomasti omistautuu omiin mielipiteisiinsä ja ennakkoluuloihinsa.

 

Bill W:n tekstissä "Dilemma of No Faith" (Uskonpuutteen ongelma) oli osittain kyse siitä, kuinka tulla toimeen tämän kaksijakoisen ajattelun kanssa. Bill W. pohti, kuinka ateistit voisivat löytää tien toipumiseen AA:ssa. Kuinka AA voisi olla vastaanottavaisempi? AA:ssa on nykyisin enemmän toipuvia ateisteja kuin noita lauseita kirjoitettaessa oli jäseniä kaikkiaan. Herb Silverman, Yhdysvaltain Uskonnottomien Liiton (Secular Coalition Of America), johtaja sanoo: "Useimmat ihmiset omaksuvat vanhemmiltaan uskonnollisuuden ja sen uskonnon joka heidän kotimaassaan on vallitseva. Maantiede siis määrittelee uskonnollisuutta enemmän kuin teologia." AA on nyt globaalimpi kuin tuon Bill W:n oivalluksen aikana, joten kahdentoista askeleen yhteisöön liittyy yhä enemmän jäseniä, joilla ei ole kristillistä maailmankatsomusta. 

​

Jotkut yrittävät aidosti hyväksyä teorian universumin luojasta. Epätoivoisen yrityksen jälkeen monille jumalasta irti päästäminen on yhtä vapauttavaa kuin toisille jumalaan luottaminen. Kyse on rehellisyydestä itseämme kohtaan. Se mikä toimii nyt, saattaa myöhemmin jättää pulaan. Nykyiseen maailmankatsomukseen ei kannata ripustautua sillä ainoa pysyvä asia on muutos. Uskomuksiaan vaihtavia ihmisiä pidetään luopioina. Vaihto voi tapahtua ateismista uskonnollisuuteen tai toisinpäin. Aito etsijä on aina valmis hylkäämään vanhentuneet uskomuksensa aivan kuten kuluneet vaatteensakin. 

​

Se mitä Bill W. kutsui tiedostamattomaksi, Freud nimitti alitajunnaksi. Tämä ristiriita on hyvä esimerkki pienten erojen korostamisesta eli siitä kuinka läheisissä suhteissa olevat yhteisöt pilkkaavat ja arvostelevat helposti toisiaan koska ne suhtautuvat yliherkästi erilaisuuksiensa yksityiskohtiin. Kun epäilemme, olemme haavoittuvia ja ahdistuneita. Joskus heijastamme oman ahdistuksemme toisiin käyttäen heitä ja heidän uskomuksiaan syntipukkeina, jotta tuntisimme olomme paremmaksi. 

​

• Millä tavoin halveksunta ja ylimielisyys näkyi käytöksessäni tänään?

• Jos huomasin olevani ylimielinen, johtuiko se siitä, että olin varma jostakin, vai siitä että olin ahdistunut ja epävarma?