top of page

Tammikuu 12.

”Monet meistä eivät vieläkään halua käyttää sanaa ”hulluus” kuvaamaan omaa käyttäytymistämme ja ajatteluamme. Kieltäminen ja harhaluulot syntyvät addiktion aiheuttamasta häiriintyneistä ajatusmalleista ja läheisriippuvaisuudesta. Kun muistetaan, että mielenvikaisuuteen liittyy todellisuuden vääristyminen, addiktien  ja läheisriippuvaisten on saatava takaisin terve näkökulma siihen, mikä on todellista ja mikä ei. Henkisyys karkaa meiltä, jos takerrumme harhakuvitelmiin.” 

 

- Patrick Carnesin kirjoittama The Gentle Path Through the Twelve Steps (Lempeä polku kahdentoista askeleen kautta).  


Alkoholistit ovat surkeita riskien arvioinnissa. Otamme riskejä, joita muut eivät ottaisi. Se ei ole rohkeutta, se on mielettömyyttä. Kiellämme riippuvuutemme kolmella estomekanismilla, jotka tohtori Carnes tunnistaa seuraavasti: 


1. huomiotta jättäminen
2. vääristely 
3. todellisuustajun puute


Yksimielisyys lääketieteessä viittaa nykyään siihen, että meillä addikteilla on  aivokemian epäsäännöllisyyksiä, jotka estävät ulkoisia ärsykkeitä tai sisäisiä turvamekanismeja varoittamaan meitä vaarasta. Ovatko siis valikoidut muistomme ja sokeat pisteemme vääristäneet todellisuuttamme? Tämä vasta onkin hullua!  

​

Kokeneet vanhemmat AA jäsenet ovat tulleet toimeen tämän kanssa. Kuulemme heidän vitsailevan: ”Puolet niistä asioista jotka muistan, eivät koskaan tapahtuneet.” Muistinmenetys, tajunnanmenetys tai psyykkinen vääristymä voivat olla trauman oireita. Joillekin työskentely askeleiden parissa paljastaa psykologisia ongelmia, jotka eivät kuulu vertaistuen piiriin. Joidenkin muistojen palaaminen voi kestää vuosia; jotkut tyhjät kohdat eivät palaa koskaan. Olemmeko pelanneet pokeria vajaalla pakalla?

​

Riippuvuus lisää eristäytymistä ja eristäytyminen tekee meistä entistä itsekeskeisempiä. Hallinnan pakko ja todellisen tai koetun riittämättömyyden ylikompensointi vievät meidät yhä kauemmas todellisuudesta - jälleen yksi todiste siitä, että kaltaistemme ihmisten ei todellakaan pitäisi juosta sakset kädessä.

​

  • Miten suhtaudun sanaan ”hullu”, kun pohdin Toista askelta tai muita askelia, joissa viitataan käyttäytymiseeni? 

  • Miten kuvailen riippuvuutta aiheuttavaa ajatteluani ja käyttäytymistäni? 

  • Kuinka paljon tuosta vanhasta ajattelusta ja viallisesta aivokemiasta on vielä nykyäänkin minussa jäljellä?

© 2019 Sekulaari AA

bottom of page